Unelma toteutui - Huippuvuorten ympäri

Magdalena Fjord

Unelma toteutui

Unelmastani purjehtia pienellä purjeveneellä Huippuvuorten ympäri tuli totta. Saavuimme pari viikkoa sitten pohjoisilta vuorilta turvallisesti takaisin Norjan Tromssaan lähes neljän viikon ympäripurjehdukselta. Koimme jännittäviä hetkiä ja uskomattomia elämyksiä. Näimme sanoinkuvaamattoman upeata ja karua luontoa sekä henkeäsalpaavia jäätiköitä. Saimme kokea jääkarhun läheisyyden ja vaarallisuuden, kun se hyökkäsi kumiveneemme kimppuun rikkoen sen. Olemme väistelleet jäävuoria ja syöneet Huippuvuorilla pyydetyn hylkeen lihaa.

Sää Huippuvuorilla oli sateinen ja sumuinen. Se on harvinaista, sillä paikkaa kutsutaan arktiseksi erämaaksi. Paikalliset sanoivat, että miesmuistiin ei ole koettu näin kosteaa kesää. Tuulet olivat suht’ kevyitä ja jouduimme käyttämään paljon konetta päästäksemme eteenpäin. Toisaalta kun sitten tuuli niin tuulen suunta oli yleensä vastainen.

Jäätilanne Huippuvuorilla oli hyvä ympäripurjehduksen kannalta. Merijäätä ei juurikaan ollut ja sen raja oli suht' pohjoisessa. Jäätiköiltä murtuvaa jäätä sen sijaan oli meressä paikoitellen runsaasti ja välillä taiteilimme varovasti jääkenttien läpi ja hyvinhän se meni, kun kolme kaveria tähystää tarkasti.

Näimme kolme jääkarhua lähes samassa paikassa Sallyhamnissa Huippuvuorten pohjoisosassa. Iso uroskarhu löntysteli aivan selkämme takaa ja ihastui kumiveneeseemme, joka oli rannassa. Ne on ovelia veijareita. Se odotteli, että olimme kävelleet kauemmaksi ja sitten se hyökkäsi veneen kimppuun ja puri sekä kynsi isot reiät veneen ponttooneihin. Se toimi vähän samalla tapaa kuin saatuaan saaliiksi esim. hylkeen eli pomppimalla veneen päällä ikään kuin pehmittäen sitä. Itse olimme tuolloin kävelemässä noin kilometrin päässä mutta purjeveneessä ankkurivahdissa ollut Esa sai videolla kuvattua karhun kumiveneen kimpussa.

Saimme matkalla juuri pyydetyn hylkeen lihaa, jota söimme kolme päivää. Toisin kuin saattaisi kuvitella, liha on erittäin hyvää. Se on täyttä tavaraa ja hyvin tummanpunaista. Parhaimmillaan liha oli paloina voissa paistettuna ja suolalla ja mustapippurilla maustettuna. Vieläkin herahtaa vesi kielelle, kun muistelee sitä.

Huippuvuoret olisi tarjonnut nähtävää vielä moneksi viikoksi mutta pienen veneen rajallisuus tulee tässä vastaan. Polttoainetta kuluu sekä liikkumiseen että veneen lämmitämiseen, joten tilaa isommalle määrälle polttoainetta ei juurikaan ole. Ilman lämpötila saarilla oli yleensä 0-6 asteen välissä, joten aika mukavat oltavat meillä oli siellä. Eberin 4D Plus -lämmitin toimi kuin unelma ja vene oli hetkessä lämmin. Pyrimme säästämään polttoainetta sammuttamalla lämmittimen päivisin ja käytimme sitä pääosin öisin. Tosin oli myös niitä päiviä, jolloin sitä tarvittiin myös päiväsaikaan...

Haluan kiittää ystäviäni Esaa ja Petriä mukanaolosta suuressa seikkailussa. Petria vaivasi reissulla kova korva/hammaskipu ja Esa kärsi matkan loppuvaiheessa selän venähdyksestä mutta homma hoitui näistä huolimatta hienosti. Petrin kanssa jatkoimme vielä matkaa Tromssasta etelään kohti Bodøta, jonne jätin veneen muutamaksi päiväksi ja lensin kotiin. Nyt paluu takaisin ja purjehdus kohti Suomea jatkuu siskoni Sadun kanssa.

Kuvassa veneemme ankkurissa jäiden keskellä Huippuvuorilla Magdalene vuonossa.

Etusivun oikeassa laidassa on videojuttu jääkarhusta kumiveneen kimpussa.


Syysterveisin,
Kari "Ruffe" Nurmi

Molentum Oy