Vene viimeinkin vesille

Kaksi viikkoa aikaa lähtöön ja viimeinkin vene saatiin vesille. Sitä on nyt huollettu telakalla viimeiset kaksi kuukautta, jotta kaikki olisi kunnossa pitkää Huippuvuorten purjehdusta varten. Välillä on kyllä tuntunut siltä, että saadaanko kaikki valmiiksi ajoissa ja löytyykö veneestä vielä uusia yllätyksiä…

Veneen alkuperäinen rullapurjelaite todettiin vielä muutama päivä sitten heikoksi, sillä sen mastopään vaijeri oli auennut. Uudeksi laitteeksi valitsin Furlex 200 –version. Se on aika tuhti kolkyt-jalkaiseen veneeseen mutta sopii hyvin pitkänmatkan purjehdukseen. Laitteen maahantuoja Jotiko Marine lähetti sen Taalintehtaalle pikaisesti ja D-Marinen Roger Othmanin kanssa kokosimme laitteen. Siinä meni muutama tunti. Mittojen kanssa pitää olla erittäin tarkkana, jotta asennus onnistuu. Laitteen mukana tulevat hyvät ohjeet.

Maston tarkistuksen yhteydessä huomasi vielä pienen halkeaman saalingin juuressa. Tähän olin törmännyt aiemminkin vuonna 1992, kun valmistauduin ensimmäiseen Atlantin ylitykseeni Gran Kanarialla ja löysimme vastaavanlaisen murtuman ja vieläpä samasta paikasta. Tuolloin uusi saalinki saatiin Suomesta ja asennettiin paikoilleen maston ollessa pystyssä. Tällä kertaa homma hoitui nopeasti, sillä kuin ihmeen kaupalla venetelakan pihalta löytyi samanlainen saalinki, joka sahattiin oikeaan mittaan ja asennettiin paikoilleen. Vanhan murtunut saalinki hitsattiin kiinni ja sen otan varalle mukaan.

Vene laskettiin eilen veteen ja masto nostettiin paikoilleen, jossa kiinni uusi rullalaite. Veneen pesun jälkeen kaikki tehty työ unohtui ja tuttu vene tuli esille kaiken lian keskeltä. Nyt tuntuu hyvältä vaikka vielä on edessä uuden elektroniikan asennus ja siihen menee monta päivää. Tänään saan uuden isopurjeen WB-Sailsilta ja keulapurje tulee ensi viikolla. En malta odottaa, että pääsen testaamaan niitä.

Paljon on edelleen hommia edessä mutta tekeminen tuntuu erilaiselta kun vene on oikeassa elementissä – vedessä. Huomenna tuleekin sitten TV-kuvausryhmä veneeseen…