Yksi vene, viisi eri pohjamaalia - tutkimus alkanut SYKEN kanssa

Eliönestomaalitutkimus on nyt käynnissä

Kari ”Ruffe” Nurmi on luovuttanut veneensä pohjan koko kesäksi tutkimuskäyttöön. Osana vieraslajien leviämisen ehkäisemiseen tähtäävää tutkimushanketta veneen pohjaan on maalattu viittä eri eliönestomaalia.

Ruffen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyö jatkuu jo kolmatta vuotta. Aiempina kesinä hän on Atlantin yli Itämerellä -hankkeensa yhteydessä kerännyt mikromuovinäytteitä Itämeren eri osista ja havainnoinut kelluvan meriroskan määrää rannikollamme Yhdessä koko rannikko -purjehduksellaan.

Tällä kertaa yhteistyö liittyy koko Itämeren kattavaan COMPLETE (Completing management options in the Baltic Sea Region to reduce risk of invasive species introduction by shipping) -projektiin, jonka tavoitteena on kehittää mahdollisimman kustannustehokkaita tapoja estää vieraslajien leviämistä meriliikenteen mukana.

Viisi eri maalia yhdessä pohjassa

Veneen pohjaan maalattiin vertailua varten viittä eri maalia, joista kolme on myrkyttömiä ekomaaleja ja kaksi perinteisiä kovia myrkkymaaleja. Tutkimuksesta jätettiin kokonaan pois liukenevat, ns. itsekiillottuvat myrkkymaalit, jotka ovat joka tapauksessa hiljalleen katoamassa markkinoilta. Joissakin venesatamissa näiden käyttö on jo jopa kokonaan kielletty.

Veneen pohja valmisteltiin tutkimusta varten hiekkapuhaltamalla se puhtaaksi viidentoista vuoden antifouling- ja primer-maalikerroksista. Tämän jälkeen pohja sai kuivua muutaman kuukauden ennen uusien primereiden maalaamista.

Tarkasti ohjeiden mukaan

Lopullisen maalausoperaation Ruffe teki itse, ja hommaan meni kaikkiaan noin neljä päivää. Eri maaleille rajattiin alueet veneen pohjaan viisi senttiä leveällä teipillä. Tässä oli ajatuksena, että maalit eivät ole kosketuksissa toisiinsa, vaan niiden väliin jää maalaamaton alue. Maalaus tehtiin sisätiloissa kuivissa ja hyvissä olosuhteissa. Kaikkia maaleja maalattiin valmistajien suositusten mukaisesti pohjaan kaksi kerrosta.

”Maalaus piti tehdä erittäin huolellisesti ja valmistajien ohjeita noudattaen. Ja jokaisessa maalissa oli tietenkin erilaiset ohjeet ja päällemaalausajat ja eripituinen aika, jolloin veneen saa laskea vesille viimeisen kerroksen jälkeen. Nämä kaikki piti ottaa huomioon,” Ruffe kertoo.

Maalit maalattiin pohjaan styyrpuurin ja paapuurin puolille käänteisessä järjestyksessä niin, että toisella puolella perässä olevat maalit tulivat toisella puolella keulaan. Näin eliminoidaan pohjan eri osien erilaisten olosuhteiden vaikutus vieraslajien kiinnittymiseen. Osia pohjasta jätettiin kokonaan maalamatta vertailukohdaksi. Näitä maalaamattomia pintoja on paitsi maalattujen kohtien välissä, myös pukin tassujen kohdalla sekä veneen perässä ja keulassa. Köli ja peräsin on maalattu normaaliin tapaan, mutta niitä ei tutkita.

Totuuden hetki edessä kesän purjehdusten jälkeen

Vene laskettiin vesille D-Marinin telakalla Taalintehtaalla 20.4. Ruffen suunnitelmissa on purjehtia kesän aikana ainakin Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla, ja jos koronatilanne sallii, myös Ruotsin puolella. Syyskuussa vene nostetaan tutkimuksia varten ylös, ja pohja kuvataan ja siitä otetaan näytteet SYKEn toimesta.

Tutkimus on Ruffen mukaan herättänyt paljon kiinnostusta. Veneilijät toivovat ekologisia ratkaisuja veneen pohjaan, mutta samalla niiden on oltava sellaisia, jotka oikeasti toimivat Itämerellä.

”Maalien vaihto ei aina ole aivan yksinkertainen operaatio. Se voi vaatia mittavaa pohjatyötä, jossa vanhat myrkkymaalit ja mahdollisesti myös primerit poistetaan uusien tieltä,” Ruffe muistuttaa.